Nyt täytyy hankkia sitten mustaa marsipaania ja/tai sokerimassaa, että saa leivottua tohtorihatun sitten kun väitöstilaisuuden aika koittaa...
Ehkä kannattaisi hiukan harjoitellakin ensin, eikä mennä (vaihteeksi) tyylillä, kyllähän tämä onnistuu kun minä olen päättänyt että onnistuu...
Periaatteessa en kyllä oikein tykkää noista marsipaani/sokerimassa-virityksistä, minusta paras kakku on kuitenkin perinteinen kermakakku, koristeltu hedelmillä ja marjoilla.
Suklaakakkupohja, mansikoita, ja vaniljakermaa täytteeksi, namnam....
Mutta se harjoitteleminen.
Ei jostain syystä ole minun juttuni.
Tyhmästi jotenkin aina ajattelen että kyllähän minä osaan muutenkin, ja jos ei onnistu niin se on sitten voivoi ja keksitään jotain muuta.
Kokeisiinkin lukeminen koulussa ollut turhaa, kerran selaillut kirjaa läpi ja se on saanut riittää, jos ei pääse läpi niin aina voi yrittää toisen kerran.
(Luojan kiitos pääsin yo-kirjoituksista läpi tällä menetelmällä, siihen olisi ehkä kannattanut panostaa vähän enemmänkin...)
Ainoastaan teatteriharjoituksissa on jaksanut nähdä vaivaa.
Täytyyhän siinä nähdä vaivaa että vuorosanat jää päähän, ettei unohtele puolet lavalla =)
Mutta juups, jos lähtisi katsomaan ihan vaikka perusmarsipaania ensin ja harjoittelisi sen kanssa ihan vaikka vain vuoan päälle.
Ei jaksa leipoa monta harjoituskakkua kun ei ole syöjiä kuitenkaan.
Nyt ulos aurinkoon pojun kanssa, vaikka siitä sitten saakin kärsiä.
Onneksi sain lisää Ventolinea eilen, pystyy ehkä hengittämäänkin =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti